Viron mökille Pärnuun kulkee mukana kissa nimeltä Miska. Miska on musta ja pitkäkarvainen ja olemme päätelleet sen olevan siperialaiskissojen rotua. Tuo rotukissamääritys saattaisi pitää paikkansa sen vuoksi, että kissalla on pitkäkarvainen turkki ja toisekseen sen vuoksi, että kissa on kova tappelemaan.

 

Kissan tai koiran kanssa matkustaminen on varsin helppoa Suomen ja Viron välillä. Lemmikillä tulee olla EU:n lemmikkieläinpassi, johon on merkitty eläimen mikrosirun tunnistetiedot ja rokotukset. Miskalla on virolainen EU - eläinpassi, onhan se virolaista alkuperää. Laivamatkat sujuvat helposti, koska matkan ajan lemmikit saavat olla autossa. Jossakin vaiheessa satamassa lippujen tarkastuksessa annettiin autoon ripustettava eläimen kuva - lienee joskus ollut autokannella haukkumista ja sähinää autoissa, kun kissat ja koirat ovat olleet vierekkäin.

 

Kissa on pelotellut kaikki kylän koirat pois reviiriltään. Muutaman kuukauden ikäisenä kissa ajoi nyrkkeilyottein - kuin konsanaan Cassius Clay - naapurin Rocky-nimisen bokserin pois pihasta. Viroon tuli vasta 2009 laki koirien kytkettynä pitämisestä, joten aiemmin ne vaeltelivat vapaasti pitkin kylää. Meidän pihamme läpi kulki neljä koiraa omalla tarkastuslenkillään, aamulla naapurin hurja Frank-koira, yhdentoista aikaan meni vanha Shetlannin paimenkoira talon ohi, kolmelta suuri takkuinen sekarotuinen ja viiden maissa Venäjän susikoiraa muistuttava takkuturkki. Koirien nimetkin ovat nykyaikaa tuolla seudulla, ei ole enää Mustia tai Pepiä vaan kylässä on Frank-niminen koira, joka on saanut nimensä siitä, että se on syntynyt samana päivänä kuin rockmuusikko Frank Zappa on kuollut. Sitten olivat saksanpaimenkoirat Sony ja Cher sekä naapurin Rocky-bokseri.

 

 

 

Naapurihuvilan Mustanaamio-kissa käy joka päivä tervehtimässä meidän Miska-kissaa. Mustanaamio on narttu ja Miska ehti tehdä pennut sen kanssa ennen kuin se leikattiin. Yksi pentu on jätetty perheeseen emon lisäksi ja se muistuttaa erehdyttävästi Miskaa. Tämä pentu, täysikasvuinen kissa jo, kulkee emonsa mukana ja käy kylässä meillä.  

 

Muut kissat Miska ajaa pois reviiriltään, mutta tämän ’oman perheensä’ se antaa tulla pihalle saakka – ei kuitenkaan sisälle. Kissat viettävät usein öitään pihapiirissämme ja aamulla jonkun tullessa ulos ne sitten hypähtävät äkkiä pakoon, toinen traktorista ja toinen autosta, jonka ikkuna on jäänyt raolleen. Sieltä suojasta on mukava yön aikana ilkkua pihalla kuljeksivaa kettua. Ketulla oli pesä ja neljä pentua viime kesänä parin sadan metrin päässä talosta. Ja Miska ei mitenkään ymmärtänyt, miksi kettu ei häipynyt sen reviiriltä, vaikka se joka päivä kävi kettua hätyyttämässä ja suuret koiratkin olivat uskoneet kissaa.

 

Miska-kissalla on tapana koputtaa oveen, kun se haluaa sisälle. Öiseen aikaan sitä ei kukaan kuule, joten kissa käyttää tehokkaampaa keinoa: vauhdilla kun hyppää peltiselle ikkunalaudalle, niin kyllä se isäntäväki siihen rämähdykseen herää. Ulkona valkoisessa rapatussa seinässä on pieniä kuraisia tassunjälkiä merkkinä tästä suorituksesta.

 

Muutamia kertoja olen pelästynyt yöllä tällaista kovaa meteliä. Ensin luulin, että kissa on ulkona ja pitää mennä avaamaan ovi. No kissa olikin sisällä! Mutta naapurin Mustanaamiohan se ikkunalaudalla taiteili, oli opetellut saman tavan ja yritti päästä Miska-kissaa tapaamaan.

 

Tänä kesänä näistä naapureiden kissoista on tullut varsinainen riesa: oma kissa ei käy merkkailemassa paikkoja, mutta naapurin kissat yrittävät sitä tarmokkaammin päästä perimmäiseen huoneeseen saakka. Melkoiset kissankarvakasat ovat sitten milloin missäkin jäljellä yhteenotoista Miskan ja liian tunkeilevaisten naapurien välillä.

 

Naapurien kissat ovat talven aikana ottaneet reviirikseen mökin ja nyt kun Miska-kissa on palannut, rajat ovatkin vähän epäselvät. Saa nähdä, miten tilanne kehittyy syksyyn mennessä.

 

Olen ajatellut tehdä ikkunaan kissalle kissaluukun, Miska voisi kulkea omia aikojaan sisälle ja ulos. Ihan hyvä ajatus, kunnes tulin ajatelleeksi, että sieltä kissaluukusta arvattavasti virtaisi puolet kylän kissoista sisälle! Voihan sitä edelleen nousta yöllä avaamaan oven Miskalle.