Olen usein pohtinut asiaa merkeistä: miten liikennemerkit kertovat sovitusta asiasta, miten ymmärrämme ne yhdellä ja samalla tavalla. Tämä perustuu luonnollisesti siihen, että näiden merkkien merkityksestä on tarkat ja kaikille samat säännöt. Helsingin taidemuseon johtajan Janne Gallen-Kallelan kirjoitus Primassa visuaalisesta lukutaidosta toi mieleeni muutamia visuaalisia väärintulkintoja viime vuosilta ja selkeytti käsitystäni visuaalisen lukutaidon merkityksestä.
 
Muutama mielenkiintoinen tapahtuma viime vuosilta tuli tuota kirjoitusta lukiessani mieleeni:
Meillä on ollut Virossa, Pärnun eteläpuolella vanha maatila kesäpaikkana useamman vuoden. Vaikka Viron kulttuuri ja kieli on kohtuullisen lähellä omaamme, lukuisilta väärinkäsityksiltä tai omintakeisilta tulkinnoilta ei ole välttynyt. Näistä tarinoista voisi koota romaanin samaan tyyliin kuin ”Italian auringon alla” tai ”Talo Provencessa”. Nuo kirjat kertovat aivan ummikkojen ulkomaalaisten kokemuksista Ranskan tai Italian maaseudulla, josta nämä ovat hankkineet talon ja remontoivat ja kunnostavat sitä ja puutarhaa.
 
Kesäpaikallamme on runsaasti vanhoja puita ja niitä kaatuu joka talvi niin runsaasti, että polttopuita ei tarvitse ostaa. Niiden sahaaminen ja pilkkominen on taas oma urakkansa ja siihen tehtävään onkin usein palkattu avuksi entisten asukkaiden luona asunut lievästi kehitysvammainen Marek. Marek on kolmissakymmenissä ja vahva nuori mies, jolta puiden hakkuu sujuu. Niinpä Marek oli jälleen toissa kesänä sahaamassa ja pilkkomassa talvisia kaatuneita hopeapajuja, raitoja ja kuusia.
 
Tuollainen raskas työ vaatii tietysti kunnon eväät ja niin sitten kokkailin Marekille aamulla reilun aamupalan ja sen jälkeen parin tunnin päästä kahvit sekä virolaiseen tapaan pullaa ja puoliltapäivin lounaan. Katettuani lounaan pöytään huomasin maidon puuttuvan. Jääkaapissa näytti olevan avattu sininen puolen litran maitotölkki, joten nostin sen pöytään. Kaadoin Marekille reilun tuopillisen maitoa ja ihmettelin kyllä vähän, kun tuo maito näytti niin keltaiselta ja paksulta.
 
Tutkin sitten tölkistä viimeistä myyntipäivää ja satuinpahan lukemaan myös etiketin: vahukoor eli kuohukermaa! Onneksi Marek oli tosi hyvillään niin hyvästä ”maidosta”, olihan hän asunut neuvostoaikana maatilalla ja saanut juodakseen lypsylämmintä lehmänmaitoa. Niin, Marekille ei selvinnyt ”maidon” oikea laatu, piilotin tölkin piimäpurkin taakse.
 
Virossa maitotuotteita tulee myös Latviasta ja muutoinkaan siellä ei ole niin vakiintunut erilaisten maitolaatujen ”merkitseminen” pakkauksen värillä. Punainen maitotölkki saattaa sisältää vähemmän rasvaista maitoa kuin sininen ja kerma saattaa olla keltaisessa tai sitten sinisessä tai punaisessa tölkissä.
 
Virossa on muuten edelleen meilläkin 60-luvulla tutuksi tulleita legendaarisia muovisia maitopusseja ja ”pussimaito” on edullisempaa kuin pahvitölkkiin pakattu. Noista tyhjistä pestyistä maitopusseista virkattiin silloin aikoinaan mattoja ja tehtiin vaikka minkälaisia käsitöitä, lieneekö se ollut Niksi-Pirkan alkuaikoja. 
 
Merkkien merkityksestä vielä seuraava tarina: olimme metsässä sieniä keräämässä ja yhden polun varrella oli pöytä ja sen ympärillä penkit sekä teksti ”Eravaldus”. Olin siihen aikaan vielä melkoisen kielipuoli Virossa ja päättelin oitis sanan merkitsevän ”Erävaellus”.
 
Tässä uskossa olin siihen asti, kunnes Pärnun kaupungissa näin parkkipaikan vieressä saman sanan ja vielä kummallisemman sanaan liittyvän kuvan: hinausauto hinaamassa autoa pois. Pelkkä sana ”eravaldus” olisi ollut helpompi ymmärtää, kuin se, että vielä oli tuollainen kumma merkkikin. Asia valkeni hetken kuluttua ja ymmärsin sanan tarkoittavan ”yksityisalue” ja että väärin pysäköidyt autot hinataan pois. Mutta se, että näin tuon merkin sanan yhteydessä sekoitti täysin ajatukseni, miten erävaelluksella hinataan autojakin? Toisaalta tuon merkin ansiosta sitten osasin päätellä sanan oikean merkityksen.
 
 Näiden ja muiden vastaavien kokemusten jälkeen olen terästäytynyt kaikenlaisten viestien lukemisessa, luen muutakin kuin ne kaksi ensimmäistä riviä enkä enää tee niiden perusteella heti johtopäätöstä lukemastani. Samoin pyrin selvittämään ohjeiden ja merkkien sisällön ja merkityksen huolella. Kaikki ei ole aina sitä, miltä näyttää, etenkään pikaisella vilkaisulla. 
 
.